PARIISI , 15. marraskuuta 2025: Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön ( OECD ) jäsenmaat käyttivät keskimäärin 9,3 prosenttia bruttokansantuotteestaan terveydenhuoltoon vuonna 2024 OECD :n Health at a Glance 2025 -raportin uusien tietojen mukaan. Luku on alle COVID-19- pandemian aikana saavutetun tason, mutta on edelleen korkeampi kuin ennen vuotta 2020, mikä heijastaa jatkuvaa terveydenhuollon kysyntää kehittyneissä talouksissa.
Raportin mukaan 16 OECD- maassa terveydenhuoltomenot muodostivat vähintään 10 prosenttia bruttokansantuotteesta. Koko OECD-maassa julkiset terveydenhuoltomenot edustivat noin 15 prosenttia valtion kokonaismenoista, mikä korostaa niiden merkittävää osuutta kansallisissa budjeteissa. Järjestön mukaan terveydenhuoltomenojen odotetaan kasvavan edelleen, kun ikääntyvä väestö, lääketieteen kehitys ja korkealaatuisen hoidon kasvava kysyntä muokkaavat edelleen menojen kehitystä kaikissa jäsenvaltioissa.
OECD:n mukaan terveydenhuollon taloudellisten paineiden hallinta edellyttää tarkkaa huomiota kustannustehokkuuteen ja ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Raportissa todettiin, että mailla on haasteita finanssipoliittisen tasapainon ylläpitämisessä samalla kun varmistetaan yleinen hoidon saatavuus ja sopeudutaan muuttuviin terveydenhuollon tarpeisiin. Siinä korostettiin, että ennaltaehkäisevät toimenpiteet, mukaan lukien varhaisen havaitsemisen ohjelmat ja kansanterveysaloitteet, ovat edelleen olennaisia tulevan menojen kasvun hillitsemiseksi.
Julkinen terveydenhuolto on edelleen merkittävä osa OECD:n budjeteista
OECD -maiden keskimääräinen elinajanodote oli 81,1 vuotta vuonna 2023. Kolmetoista maata ei kuitenkaan ole vielä palannut pandemiaa edeltäneelle tasolle. Tiedot osoittivat, että vuonna 2023 alle 75-vuotiaiden keskuudessa tapahtui yli kolme miljoonaa ennenaikaista kuolemaa, jotka olisi voitu välttää parantamalla ennaltaehkäisyä ja terveydenhuoltopalveluita. Sydän- ja verisuonisairaudet, kuten sepelvaltimotauti, ja erilaiset syöpämuodot aiheuttivat lähes puolet kaikista kuolemista järjestön jäsenmaissa.
Raportissa todettiin myös, että lihavuusluvut ovat jatkaneet kasvuaan yli neljässä viidesosassa OECD- maista viimeisen vuosikymmenen aikana. Vuoteen 2023 mennessä 54 prosenttia aikuisista luokiteltiin keskimäärin ylipainoisiksi tai lihaviksi. Haitallinen alkoholin ja tupakoinnin käyttö on edelleen merkittäviä terveysriskejä, sillä 27 prosenttia aikuisista ilmoittaa juovansa liikaa vähintään kerran kuukaudessa ja 15 prosenttia tupakoi päivittäin. Sähkötupakoinnin yleisyys on kasvanut erityisesti nuorten keskuudessa. 15-vuotiaista 20 prosenttia oli ylipainoisia tai lihavia, 15 prosenttia tupakoi ja 20 prosenttia käytti sähkötupakkaa vähintään kuukausittain.
Nuorten sähkösavukkeiden käyttö ja lihavuus lisääntyvät OECD-maissa
Jatkuvista riskitekijöistä huolimatta akuutin hoidon laadun indikaattorit ovat parantuneet viimeisten kymmenen vuoden aikana. Sydänkohtauksen jälkeinen 30 päivän kuolleisuus oli keskimäärin 6,5 prosenttia vuonna 2023, kun se vuonna 2013 oli 8,2 prosenttia. Iskeemisen aivohalvauksen tapauksessa 30 päivän kuolleisuus laski 9,3 prosentista vuonna 2013 7,7 prosenttiin vuonna 2023. Nämä parannukset heijastavat kliinisen hoidon, ensiapujärjestelmien ja sairaaloiden toimintakyvyn edistymistä OECD -maissa.
OECD:n raportti antoi yksityiskohtaisen yleiskatsauksen siitä, miten jäsenmaat jatkavat resurssien kohdentamista terveydenhuoltojärjestelmän vaatimusten täyttämiseksi pandemian jälkeen. Vaikka kokonaismenojen kasvu on maltillistunut, terveydenhuolto on edelleen yksi suurimmista julkisten menojen osista kehittyneissä talouksissa. Tiedot korostavat jatkuvaa edistystä terveydenhuollon tuloksissa sekä kroonisten sairauksien, ikääntyvän väestön ja elämäntapaan liittyvien riskien aiheuttamia rakenteellisia haasteita. – EuroWire News Desk.