Eurostatin uuden raportin mukaan 12,2 prosenttia Euroopan unionin väestöstä ilmoitti kokeneensa saasteita, likaa tai ympäristöongelmia asuinalueillaan vuonna 2023. Luku on laskua vuoden 2019 15,1 prosentista. Luku perustuu EU:n tulo- ja elinolotilastojen kyselytutkimukseen, jolla seurataan elämänlaatuindikaattoreita koko blokin alueella. Maltalla oli suurin ympäristöongelmista kärsivien asukkaiden osuus, jossa 34,7 prosenttia vastaajista ilmoitti huolenaiheista. Kreikka seurasi perässä 20,5 prosentilla ja Saksa 16,8 prosentilla.
Spektrin toisessa ääripäässä Kroatia raportoi alhaisimman tason, 4,2 prosenttia, jota seurasivat Ruotsi 5,0 prosentilla ja Slovakia 5,8 prosentilla. Luvut heijastavat alueellisia eroja EU:n sisällä kaupunkitiheyden, infrastruktuurin ja ympäristöolosuhteiden suhteen. Kaupungistuminen oli keskeinen tekijä raportoidussa altistumisessa. EU:n kaupunkien asukkaista 17,2 prosenttia ilmoitti, että saasteet tai ympäristöongelmat vaikuttivat heidän kotitalouksiinsa. Tämä verrattuna 10,5 prosenttiin kaupungeissa tai esikaupunkialueilla asuvista ja vain 6,8 prosenttiin maaseutualueilla asuvista.
Tiedot vahvistavat aiempia havaintoja, joiden mukaan kaupunkiväestö kohtaa todennäköisemmin ympäristörasitusta keskittyneen liikenteen, teollisen toiminnan ja suuremman väestötiheyden vuoksi. Euroopan ympäristökeskus ( EEA ) raportoi erikseen, että 94 prosenttia EU :n kaupunkiväestöstä altistui hienojakoisten hiukkasten eli PM2,5-pitoisuuksille, jotka ylittivät Maailman terveysjärjestön ( WHO ) ohjearvot. PM2,5 viittaa ilmassa oleviin hiukkasiin, joiden halkaisija on 2,5 mikronia tai pienempi, ja jotka liittyvät hengityselin- ja sydän- ja verisuoniterveysriskeihin.
Kaupunkiväestö altistuu edelleen suuremmalle saasteelle
EEA totesi, että vaikka ilmanlaatu on yleisesti parantunut EU:ssa viimeisen vuosikymmenen aikana, monilla kaupunkialueilla pitoisuudet ylittävät edelleen sekä EU:n lakisääteiset raja-arvot että kansainväliset terveyssuositukset. Viimeisimmässä vuosikatsauksessaan EEA vahvisti, että kaupungit, kuten Milano , Krakova ja Bukarest, raportoivat edelleen korkeita PM2,5- ja typpidioksidipitoisuuksia. Analyysi perustuu ilmanlaatutietoihin yli 3 000 seuranta-asemalta EU-maissa sekä Islannissa , Liechtensteinissa, Norjassa, Sveitsissä ja Turkissa .
Euroopan tilintarkastustuomioistuin varoitti erikseen, että useilla EU:n kaupungeilla voi olla vaikeuksia noudattaa tarkistettuja ilmanlaatustandardeja, joiden odotetaan tulevan voimaan tulevien lainsäädäntömuutosten myötä. Tarkastajat huomauttivat puutteista jäsenvaltioiden välisessä politiikan koordinoinnissa ja täytäntöönpanossa ja totesivat, että nykyiset toimet ilmansaasteiden ja meluhaittojen torjumiseksi eivät välttämättä riitä vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamiseksi. Tarkastus perustui 10 EU:n kaupunkialueella tehtyihin tarkastuskäynteihin ja arviointeihin. Eurostatin saastetiedot kerätään kolmen vuoden välein osana EU:n pyrkimyksiä seurata elinolosuhteita 27 jäsenvaltion blokissa.
Päätöksentekijät käyttävät sitä ympäristötavoitteiden edistymisen seuraamiseen ja alueellisten erojen arviointiin. Vuoden 2023 tiedot kerättiin edustavasta kotitalousotoksesta, ja ne kattoivat erilaisia saastumismuotoja, kuten ilman, veden ja maaperän saastumisen sekä melun ja teollisuusjätteen. Vaikka saasteisiin liittyvien valitusten yleinen väheneminen osoittaa edistystä joillakin alueilla, luvut vahvistavat, että ympäristön laatu jakautuu edelleen epätasaisesti Euroopan unionissa , erityisesti kaupunki- ja maaseutuyhteisöjen välillä. – EuroWire News Desk.