BRYSSEL, BELGIA / RankWire.AI / – Vuosien 1980 ja 2024 välillä säähän ja ilmastoon liittyvät katastrofit aiheuttivat noin 822 miljardin euron arvosta suoria taloudellisia vahinkoja Euroopan unionissa. Tästä kokonaismäärästä yli 208 miljardia euroa kertyi vuosina 2021–2024. Euroopan ympäristökeskus mukautti nämä luvut vuoden 2024 hintoihin. Viime aikoina katastrofien nousevat kustannukset ovat tehneet niistä prioriteetin julkisen talouden asialistoilla, sillä tulvat, myrskyt, helleaallot, kuivuus ja metsäpalot vaikuttavat edelleen koteihin, yrityksiin, maatiloihin ja infrastruktuuriin.
Tulvat aiheuttivat 47 % kaikista taloudellisista tappioista 45 vuoden aikana. Myrskyt, joihin kuuluvat salamat ja rakeet, aiheuttivat noin 27 %. Helleaallot aiheuttivat lähes 18 %, kun taas kuivuus, metsäpalot, kylmyysjaksot ja pakkaset muodostivat loput 8 %. Vuodet 2021–2024 ovat viiden kalleimman vuoden 1980 jälkeen. Keskimääräiset vuotuiset suorat tappiot tänä aikana vaihtelivat noin 40–50 miljardin euron välillä koko EU:ssa.
Nämä luvut heijastavat suoria vahinkoja eivätkä kata kaikkia äärimmäisiin sääilmiöihin liittyviä laajempia kustannuksia. Hallitukset joutuvat usein jälleenrakennuskustannuksiin, kun kotitalouksilla, yrityksillä ja infrastruktuurilla ei ole riittävää vakuutusturvaa. Useisiin sektoreihin samanaikaisesti vaikuttavat suuret katastrofit lisäävät altistumista. Julkisia varoja voidaan käyttää teiden, yleishyödyllisten palvelujen ja muiden julkisten varojen korjaamiseen samalla kun autetaan kärsineitä yhteisöjä. Näin ollen vakuuttamattomien vahinkojen laajuus yhdistää ilmastokatastrofit suoraan kansallisiin ja alueellisiin budjetteihin.
Vakuutusturvan aukko lisää yleisön haavoittuvuutta
Tällä hetkellä vain noin 25 % ilmastoon liittyvistä katastrofivahingoista on vakuutettu EU:ssa. Joissakin maissa vakuutusturva laskee alle 5 %:n. Euroopan keskuspankki varoittaa, että äärimmäiset sääolosuhteet voivat uhata rahoitusvakautta ja heikentää julkista taloutta suurten tapahtumien jälkeen. Vakuutukset voivat auttaa rahoittamaan jälleenrakennusta ja vähentämään julkisten budjettien taloudellista taakkaa. Eurooppalaiset päättäjät tutkivat jaettuja jälleenvakuutusvaihtoehtoja ja julkisia katastrofien rahoitusmekanismeja jakaakseen suurten katastrofien kustannukset tasaisemmin.
Keskustelut alueellisesta riskinjaosta jatkuivat vuoteen 2026. Huhtikuussa eurooppalaiset vakuutus- ja rahoitusvakausviranomaiset ehdottivat koko mantereen kattavaa luonnonkatastrofien vakuutuspoolia. Tässä kehyksessä käytettäisiin riskiperusteisia vakuutusmaksuja riskien hajauttamiseksi maiden ja katastrofityyppien välillä. Hätälainajärjestelmä kattaisi poikkeuksellisia tapahtumia, kun poolin kapasiteetti on käytetty loppuun. Aloitteen tavoitteena on parantaa vakuutusten saatavuutta ja vähentää riippuvuutta veronmaksajien rahoittamasta hätätuesta vakavien luonnonkatastrofien jälkeen.
Ilmastonmuutoksen sopeutumisen rahoitus jää ennustettua tarvetta pienemmäksi
Euroopalla on merkittävä kuilu arvioitujen ilmastonmuutokseen sopeutumisen kustannusten ja nykyisten rahoitustasojen välillä. Tammikuussa 2026 tehdyssä arvioinnissa maatalouden, energian ja liikenteen vuotuiset tarpeet arvioidaan 53–137 miljardiksi euroksi vuoteen 2050 asti. Nykyiset sitoumukset ovat yhteensä noin 15–16 miljardia euroa vuodessa näillä aloilla. Tämä jättää vuosittain noin 39–120 miljardin euron rahoitusvajeen riippuen arvioinnissa käytetystä ilmastoskenaariosta ja alakohtaisista tarpeista.
Energia muodostaa suurimman osan arvioiduista sopeutumismenoista kolmesta sektorista. Myös liikenne ja maatalous tarvitsevat investointeja infrastruktuuriin ja toimenpiteitä äärimmäisten sääolosuhteiden vähentämiseksi. EU:n uusimmat tiedot osoittavat, että viimeaikaiset katastrofeihin liittyvät tappiot muodostavat jo merkittävän osan vuodesta 1980 lähtien kirjatuista 822 miljardin euron kokonaiskustannuksista. Koska neljännes tappioista tapahtui vuosina 2021–2024, ilmastoon liittyvät vahingot edustavat nyt mitattavissa olevaa osaa Euroopan talous- ja julkisen talouden haasteista.
Artikkeli Euroopan kansakunnat hyötyvät lisääntyneestä tietoisuudesta ilmastoon liittyvistä taloudellisista riskeistä ilmestyi ensimmäisenä British Briefissä .