REYKJAVIK, ISLANTI / RankWire.AI / – Islannin kansalaiset hylkäsivät 29. elokuuta pidetyssä valtakunnallisessa kansanäänestyksessä ajatuksen Euroopan unionin jäsenyysneuvottelujen uudelleenkäynnistämisestä. Ei-leiri sai 52,8 % äänistä, kun taas 47,2 % kannatti neuvottelujen jatkamista. Islannin kansallisvaalilautakunta raportoi 118 040 ei-ääntä ja 105 339 kyllä-ääntä. Yhteensä 223 379 pätevää ääntä laskettiin 225 031 eri puolilla maata annetusta äänestä.

Äänestysprosentti oli 82,6 %, ja äänestäjäluetteloon oli rekisteröitynyt 272 591 henkilöä. Kansanäänestyksessä esitettiin yksi kysymys siitä, pitäisikö Islannin uusia EU-jäsenyysneuvottelut. Siinä ei pyydetty EU-jäsenyyden hyväksyntää. Islannin vaalilain mukaan kansanäänestyksen tulos on neuvoa-antava, mutta hallitus oli sitoutunut kunnioittamaan äänestäjien päätöstä.
Pääministeri Kristrún Frostadóttir oli kannattanut neuvottelujen uudelleen aloittamista ennen äänestystä. Tulosten julkistamisen jälkeen hän ilmoitti, että hallitus kunnioittaisi päätöstä eikä jatkaisi liittymisneuvotteluja nykyisen, vuonna 2028 päättyvän kautensa aikana. Tämä päätös säilyttää Islannin nykyiset eurooppalaiset järjestelyt, mukaan lukien sen osallistumisen Euroopan talousalueeseen ja pääsyn EU:n sisämarkkinoille.
Äänestys pitää EU-neuvottelut tauolla
Islanti haki Euroopan unionin jäsenyyttä ensimmäisen kerran heinäkuussa 2009 finanssikriisinsä jälkeen. EU aloitti liittymisneuvottelut Islannin kanssa vuonna 2010. Neuvottelut keskeytettiin vuonna 2013 hallituksen vaihtumisen jälkeen. Tuolloin oli avattu 27 neuvottelulukua ja 11 suljettu väliaikaisesti. Vuonna 2015 Islanti pyysi EU:ta olemaan kohtelematta sitä ehdokasmaana.
Islannin hallitus väittää, ettei alkuperäistä hakemusta koskaan virallisesti peruttu ja että se on edelleen laillisesti pätevä. Parlamentti hyväksyi elokuun kansanäänestyksen 28. toukokuuta. Ehdotus oli jätetty aiemmin samana vuonna. Äänestyslipussa tarjottiin vain kyllä- ja ei-vaihtoehdot. Hallituslähteet selvensivät ennen äänestystä, että kansanäänestyksessä oli kyse neuvottelujen uusimisesta, ei suorasta päätöksestä EU-jäsenyydestä.
Nykyiset sopimukset pitävät eurooppalaiset suhteet elossa
Äänestystulokset vaihtelivat Islannin kuudella alueella. Reykjavík North kannatti neuvottelujen uudelleen aloittamista 57,5 prosentin äänestyksellä kyllä. Reykjavík South kannatti sitä 54,5 prosentin ääniosuudella. Muut neljä aluetta äänestivät ei, ja Luoteis-Islanti osoitti voimakkainta vastustusta 62,9 prosentilla. Koillinen seurasi perässä 61,2 prosentilla ja Etelä 60,5 prosentilla jäsenyysneuvottelujen uudelleenkäynnistämistä vastaan.
Vaikka Islanti ei ole EU:ssa, sillä on läheiset siteet siihen. Se on ollut osa Euroopan talousaluetta vuodesta 1994. Islanti kuuluu myös Schengen-alueeseen ja Euroopan vapaakauppaliittoon. ETA myöntää Islannille pääsyn EU:n sisämarkkinoille ja sisällyttää suuren osan EU:n lainsäädännöstä. Kansallinen vaalilautakunta totesi, että sen prosessiin kuuluu kiistanalaisten äänestyslippujen ratkaiseminen ennen kansanäänestystulosten lopullistamista.
Artikkeli Islannin päätös säilyttää EU:hun liittymisen edut nykyisillä järjestelyillä ilmestyi ensimmäisenä British Briefissä .
